• Veto •

Veto

Nuoret oleilivat takkahuoneessa, missä ainoana valaistuksena oli muutama kynttilä ja takkatuli, totta kai.
Osa istui näyttävillä, jykevillä nahkasohvilla, kun taas osa makasi lattialla takkatulen ääressä ja hiljainen puheen sorina ja naureskelu täytti huoneen. Muun muassa Marcon kissa, Spyridos oli liittynyt heidän seuraansa ja oli käpertynyt tyytyväisenä Lissun syliin ja kehräsi.

”Millasia uudenvuoden lupauksia te meinaatte tehdä?” Miro kysyi yllättäen ja katseli jokaista vuoronperään, itse vajonneena syvälle sohvan tyynyille.

Kovin monikaan ei voinut olla kuulematta Marcon tuhahdusta takan edestä. Siinä meillä itse positiivisuus.

”Mä lupaan ainakin voittaa kesällä järjestettävissä suurissa surffauskisoissa. Haluan päästä viimeinkin kakkossijan varjoista.” Lissu vastasi aikansa mietittyään ja saikin muutamalta hyväksyvän naurahduksen.

”Niinkun sun sijoituksissa olis koskaan ollu valittamisen varaa ja ajattele vaan kuinka moni niistä, jotka on ollu jatkuvasti ykkösinä, on nykyään sellasiakin kusipäitä..” Marco ei voinut olla huomauttamatta ja palkakseen tuosta saikin ystävältään virneen.

”Tosi kannustava, kuten aina.” tyttö naurahti.

”Mä voisin sitte luvata olla paukauttamatta Miroa joka ikinen kerta kun se mainittee jo sen tuhannesti kirotun Bondin mun aikana.” James naurahti ja korostaakseen sanojaan, hän heitti vihreärastatukkaista poikaa sohvatyynyllä.

Lupauksia ilmaistiin sitä mukaan, kun niitä mieleen juolahti.
Max lupasi aloittaa heti keväällä uuden harrastuksen.
Mandy lupasi yrittää olla puhumasta kaiken aikaa elämänsä rakkaudesta, Yakavetasta.
Talim lupasi vuoden karkkilakkoa itselleen.
Zoe lupasi hankkia itselleen jonkun lemmikin.
Ja kuten tavallista, Marco ei kommentoinut koko kysymykseen sitä tuhahdusta enempää, eikä kukaan jaksanut vaivautua piinaamaan poikaa sen enempää.
Marcolla kyllä kävi mielessä kommentoida asiaan sen verran, että olisi luvannut tehdä Mirosta eunukin, mutta ihan vain oman terveytensäkin tähden poika pysyi vaiti ja virnisti itsekseen.

”No, mitä Miro on sitten luvannut?” Mandy tivasi lopuksi ja jäi odottelemaan pojan vastausta.

Miro näytti tuskastuneelta ja pojan ilmeestä näki, että hän pohti erilaisia vaihtoehtoja, punnitsi niitä tarkoin ja mitä kauemmin aikaa meni, sitä tuskastuneemmalta hän alkoi näyttää.

Lopuksi Miro huokaisi hieman alistuneena ja ravisteli päätään.”En tiedä itsekään.” hän mutisi hieman pettyneenä.

”Ei sun heti tartte vastata. Sano kun keksit.” Max tuumasi ystävällisesti ja taputti Miroa kannustavasti olalle ja sai kuin saikin pienemmän pojan hymyilemään.

Talim kikatti. Hänestä nuo kaksi poikaa olivat niin hauskoja yhdessä. Hänen veljensä Max oli niin tyyni ja pitkä, kun taas Miro oli niin pikkuinen ja riehakas.
Tytön kikatus sai muut kiinnittämään huomion itseensä ja tajuttuaan muiden kiinnostuneen katseen itsessään, Talim tunsi olonsa hieman hämmentyneeksi ja vilkutti posket punaisina hehkuen.
”Ahah, kunhan vain mietin tässä. Ei mitään erikoista.”

”Tch.. Sekosi kumminkin.” Marco kommentoi ja nappasi kissansa Lissun sylistä.

Talim käänsi katseensa tummaan poikaan ja mutristi huuliaan selvästi loukkaantuneena toisen kommentista ja nousi jalkeilleen sohvalta.
Tyttö oikoi hamettaan ja katseli pian nyreänä Marcoa, joka ei aluksi ollut edes huomaavinaan.

”Kuules nyt, jos joku täällä on sekopää niin se olet kyllä sinä!” Talim kivahti kädet puuskassa ja sai kreikkalaispojan huomion itselleen, mikä oli hyvä merkki siitä, että tämä taisi kuunnella.

”Älä nyt viitti kiljumaan ruveta. Et kai sä ny uskonu että mä sitä tosissani tarkotin?” Marco puolustautui ja piti kissaansa sylissään, tuijottaen japanilaistyttöä siamilaisen korvienvälistä.

Hetkellinen hiljaisuus laskeutui huoneeseen ja se tuntui painostavalta. James seurasi sohvalla, kuinka tilanne kehkeytyisi ja oli valmiina menemään väliin, jos se alkaisi vaikuttamaan kovinkin myrskyisältä. Zoe myös oli herännyt takaisin todellisuuteen ajatuksistaan ja katseli silmät mielenkiinnosta kiiltäen, mitä tapahtuisi seuraavaksi, kun jompikumpi aukaisi suunsa seuraavan kerran.

Sitä seuraavaa kertaa ei tullut.

Talim tuhahti ja käännähti kannoillaan. ”Menen keittämään teetä, jos vaikka sillä aikaa saisit keksittyä jotain anteeksipyyntöön viittaavaa.” tyttö murahti.

Zoe oli erittäin pettynyt, James taas huokaisi helpottuneena, vaikka mulkaisikin pahasuista serkkuaan toruvasti.

Spyridos oli seurannut tilannetta myöskin niin, kuin kissa koskaan voisi ja huomattuaan Talimin suuntaavaan keittiöön, kissa ajatteli, että se saisi viimein ruokansa ja ponkaisi pois Marcon sylistä, sännäten tytön perään.

Talim ei huomannut kissaa, joka oli pian hänen jaloissaan kiehnäämässä ja pyytelemässä ruokaansa. Tyttö kompastui kiljaisten vähän ennen kynnystä ja sekös synnytti huvittuneet tirskunnat huoneessa.

Yhtäkkiä Miro hyppäsi sohvalla jalkeilleen ja osoitti nyt maassa pitkin pituuttaan makaavaa Talimia sormellaan, silmät innosta suurina ja naureskeli kuin pikkupoika leluhyllyjen edessä. Niin hauskaa kun hänellä olikin.

”Kattokaa! Talimilla on TAAS siniset alushousut, mut nyt ne on pitsireunaset!” poika hihkui ja hyppi sohvalla, vihreät rastat liehuen ja Max katsoi parhaaksi rauhoittaa Miroa sen verran, että saisi tämän takaisin istumaan.

Nyt oli Talimin vuoro näyttää lyödyltä ja se taas sai Zoen näyttämään huvittuneelta. Mandy tyytyi vain mulkaisemaan Miroa murhaavasti.

”No, nyt kun me kerran tiedetään millaset alushousut Talimilla on tämän juhlan kunniaksi niin paljastetaan housujemme salat ja kerrotaan mekin.” Lissu ehdotti naureskellen ja pelasti jotenkuten tilanteen, ja sai kiitokseksi pienen hymyn Talimilta, ennen kuin tämä kapusi jaloilleen ja pakeni keittiöön.

James käänsi katseensa tummaan naiseen ja näytti samaan aikaan niin huvittuneelta, kuin kauhistuneeltakin ”Et sä voi olla tosissas?”

”No miksei? Ei siihen kukaan kuole. Näyttääkin saa jos uskallusta piisaa.”

Marco irvisti selvästi haluttomana ottaa osaa mokomaan.

Se ei kumminkaan saanut Lissua luopumaan ideastaan vaan kohta jo tumma tyttö oli tivaamassa jokaiselta vuoronperään, millaiset ne pöksyjen salat sitten kullakin sattui olemaan.
Jokainen heistä oli varsin vastahakoinen yhtymään tuohon typerään leikkiin, mutta he saivat hieman rohkaisua Lissun itse aloittaessa. Hän jopa esitteli ylpeänä leopardikuvioiset housunsa (ja lukijoiden riemuksi paljastakaamme, että ne olivat violettiliilat).

Lissun ensimmäiseksi uhriksi päätyi Miro, koska idea alunalkaen oli häneltä tullutkin ja vaikka huoneessa ei kunnon valaistusta edes ollut, näkyi selvästi miten punaiset posket pojalla olivat. Vaivoin poika sai änkytettyä vastaukseksi, että sillä hetkellä hänellä oli aamusta jalkaan jääneet tummansiniset yöhousut (bokserimallia), joissa oli pimeässä hohtavia tähtiä.

Jamesilla ei sentään ollut niin hankalaa ja tämä paljastikin sillä hetkellä pitävänsä tylsiä, tavallisia, mustia boksereita joissa ei ollut sitten niin mitään näkemisen arvoista.

Mandy oli ehdottomasti haluton edes harkitsemaan vastaamista mokomaan kysymykseen ja lopputuloksena olikin sitten se, että niin James kuin Max olivat tarttuneet tyttöön kiinni ja Lissu itse oli tarkistanut, mitä hameen alta löytyi ja kertoi kaikille tyytyväisenä, että kukka- ja pitsikoristeiset, haaleanvihreät alushousuthan ne siellä olivat.

Maxin vastaus oli pitkälti yhtä tylsä kuin Jamesilla, paitsi että väri oli valkoinen. Zoe vuorollaan mulkaisi jokaista vuoronperään ärtyneenä, mutta hän ei ajatellut jäädä rohkeudessa toiseksi Linnealle eikä hän halunnut missään nimessö olla yhtä naurettava kuin Mandy tai ujo kuin Talim, joten hän itse kohotti hameen helmaa paljastaen melkein poikkeuksetta lolitoille sopivat puhvipulttuiset, tummanvioletit alushousut. Palkakseen tyttö sai muutaman vislauksen ja taputuksen ja Zoe hyväksyikin ne pienellä niiauksella, vilkaisten samalla omahyväisesti hymyillen Mandyä.

Kuinkas ollakaan, kun tuli Marcon vuoro, oli kaikki kerääntyneet pojan ympärille ja katselivat tätä kysyvästi. ”Hei! Älkää edes kuvitelko. Kosketteki muhun nii yhelläkää teistä ei oo näkevää silmää eikä ehjää hammasta, saatika että teidän somat pienet kirsunne olis suorat.” poika ärähti ja perääntyi.

”Älä viitti olla noin tylsä. Muutkin kumminkin otti osaa, vaikka Mandy nyt olikin vastahakoinen ja piti itse tarkistaa. Kyllähän mä voin sen sullekin tehdä jos et itse ole yhteistyöhaluinen.” Lissu puheli ja hymyili. Tytön katseesta näki, että hän oli tosissaan ja aikoisi sen kaikista maan uhkauksista huolimatta sen tehdä.

Ihanainen, rohkea Linneamme, Marco ajatteli happamena.

”No, miten on?” James yhtyi mukaan ja virnisti.

”Mene pellolle keikkumaan kalsareissas jos noin innoissas kerran leikistä oot.” Marco ärähti ja luimisti korviaan.

Talim saapui sopivasti ovelle ja katsoi nyt ihmetellen, mitä huoneessa tapahtui.
”Mitä te nyt oikein..” tyttö aloitti.

”Nääh, me vaan selvitettiin millasia alushousuja kukin meistä pitää, mutta meillä on kaksi vastarannan kiiskeä ja toinen saatiin alistumaan.”, Linnea selitti ja viittasi Mandyyn olkansa yli, ”Mutta toinen ei meinaa antaa periksi sitten yhtään millään.”

Talim vilkaisi maassa istuvaa Marcoa ja hymähti.
”Luulen, ettei meidän kannata edes selvittää. Näkeehän sen mallin, kun tuo käyttää niitä tiukkoja housuja. Sen pantsujen rajat näkee niin selvästi, sehän on semmoset pikkuhousumalliset ja joskus kun Marco kyykistyy nostamaanki jotain, niin punanen vyötärönauha näkyy. Mustathan ne on poikkeuksetta.”

Sen sanottuaan Talim meni istumaan sohvalle ja siemaili teetään tyytyväisenä.

”HÄHÄÄ! Marcolla on tyttöjen kalsarit!” Miro kiljaisi ja oli vähällä saada mainitulta pojalta nyrkistä, ellei Lissu olisi saanut otetta pojan kädestä ajoissa.

Muut katselivat Talimia pöllämystyneina.
Eivät he olisi arvanneet, että hän olisi noinkin paljon kiinnittänyt huomiota toisten persauksiin, mutta eipä se millään muotoa ollut täysin mahdotontakaan.

Marco virnisti Talimille kiitollisena, kun muut menivät paikoilleen pettyneinä.
”Ei ne oo tyttöjen..” poika mutisi itsekseen kädet puuskassa.

Hiljaisuus laskeutui huoneeseen, lukuun ottamatta pihalta kuuluvia ääniä ja takkatulen paukahtelua.

hiljaisuus kesti noin viisi minuuttia, kunnes James tappoi sen huokaisemalla pitkästyneenä ja naputteli sohvan käsinojaa mietteliäänä.
”Mitä me nyt sitten tehdään? Kellokaan ei oo lähellekkää kahtatoista, eikä oo enää ketään, jonka kalsarivalikoimaa tutkiskella.” poika mutisi.

Muut kohauttivat olkiaan, huomaamatta Marcoa, joka virnisti tavalla, mikä ei ollut tähänkään mennessä kuvannut hyvää ja kaivoi kännykkänsä housujen taskusta.

***

”Joko sä oot oikeesti ihan helvetin sekopää tai sitte mä vaan näen pahaa unta.” James valitti ääneen ja peitti kasvonsa käsiinsä.

”Älä viitti ruikuttaa, mukamas iso mies. Oikeus se on Roshanillakin tulla tänne siinä missä muillakin.” Marco vastasi nenäkkäästi vastaan ja odotteli vaaleaa ystäväänsä kärsimättömänä.
”Sitä paitsi, me voitas lyödä tässä vetoa, ennen kun se tulee.”

”Vetoa? Niinkun mistä?” James kysyi ja kohotti kulmaansa.

”Siitä, millasia kalsareita se pitää.” Marco vastasi virnistäen.

”Mä voisin ainakin pistää kympin likoon siitä, että sillä on jotkut naurettavan pienet ja ylikireet kalsarit.” Lissu tuumasi ja iski ensimmäisenä pöytään kymmenen euron setelin, hymyillen tyytyväisenä.

James ravisteli päätään ja uskaltautui laittamaan vain viisi euroa siitä, että tangat sillä täytyi olla.

Miro ei halunnut kahta euroa enempää laittaa peliin, mutta oli ehdottomasti samalla kannalla kuin James.

Max, Mandy ja Zoe laittoivat kukin peliin viisi euroa per nokka.

Marco heitti kymmenen euroa peliin ja ainoana oli sitä mieltä, ettei tällä olisi mitään, mikä taas sai kaikki Lissua ja Zoea lukuun ottamatta nyrpistämään nenäänsä.

Viimein pahaa aavistamaton uhri saapui paikalle ja Marco oli mennyt ovelle tätä vastaan.

Poika virnistikin blondille tuttuun tapaansa aukaistuaa oven.
”Maltoit sittekki tulla. Mä jo luulin, että joku huora kidnappas sut kadulta.”

”Tch, niinku joku muka uskaltas.” Roshan vastasi silmää iskien ja odottelematta sen suuremmin kutsua, hän asteli pojan ohi eteiseen.

Riisuttuaan kenkänsä, Roshan käveli keittiöön, missä kaikki ilmeisesti odottivat jotain ja poika kohotti toista kulmaansa hieman kysyvästi.
Kukaan ei juuri tervehdystä enempää blondille suonut, mikä herättikin hänen mielessään hieman huvittuneisuutta.

Marco tuli pian perästä, virnistellen kuin mielipuoli, odottaen tilaisuuttaan käydä vetoon käsiksi, jos niin voisimme tässä asiassa sen ilmaista.

Blondi kurottautui eteenpäin ottaakseen pöydältä itselleen kupin teetä, mitä Talim oli keittänyt riittävästi koko porukalle ja salamana oli tumma poika tämän vyötäisillä kiinni ja arvioinut mahdollisuutensa onnistumiseen.

Roshan vilkaisi olkansa yli tummaa poikaa kysyvästi ja ihmetteli mielessään tämän yhtäkkistä kiinnikäymistä muiden nähden, vaikka toisaalta hän oli siihen tyytyväinen.

Tai oli ainakin siihen asti, kun housut pysyivät ylhäällä eikä yllätyneisyys vienyt muita ajatuksia mennessään.

Heti kun Marco oli saanut keploteltua blondin vyönsoljen auki, oli poika tarrannut housujen vyötäisistä kiinni ja kiskaissut ne alas.

”Mitä helv..” blondi aloitti ja katseli nyt kysyvästi, selkeästi yllättyneenä, mitä täällä oli tekeillä, eikä voinut olla huomaamatta muiden niin kauhistuneita ja kammoksuvia katseita, sekä Lissun tiivistä, kiinnostunutta tuijotusta.
Miro oli peittänyt kasvonsa ja Mandy näytti siltä, että pillastuisi hetkenä minä hyvänsä.

”Eihän sillä ees oo mitään….” James mutisi silmät lievästi inhosta levinneinä.

Roshan kuuli viereltään naureskelua ja siirsi katseensa tummaan poikaan, joka naureskeli hänen vierellään.
Silmiään pyöräyttäen blondi nappasi kiinni housuistaan ja kiskoi ne takaisin ylös, virnistäen.

”Olisit ny kertonu, että sä haluat näyttää kunnollisen lemmikin kaluston koko kansalle.” tämä moitti.

”Älä marise. Sitä paitti mä just rikastuin sun ansiosta.” Marco vastasi omahyväisesti hymyillen ja vilkaisi muita.
Hän oli tiennyt tämän, ettei Roshan perustanut minkään sortin alushousuista, mutta eipä häntä mikään ollut estänyt.

Päätään puistellen Roshan naureskeli hiljaa. ”Ja mikähän tässä oli jujuna?”

”Veto.” vastasi Marco.