Miro ja onnenkarva
"Anna ny se saakelin jakari.." kuului murahdus ja tumma käsi ojentui sinisen Subarun alta. Hong katseli ympärilleen ja nappasi jakoavaimen lähellä olevalta pöydältä ja ojensi sen Marcolle.Pihalla oli kaunis aurinkoinen sää, ei liian kuuma, mutta ei kylmäkään. Hetken katseltuaan ulos Hong kysäisi: "Kuinkahan kauan tuo Miro aikoo tanssahdella tuolla..?" ja jatkoi ulos katselemista, siellähän se Miro veti balettitanssia vihreässä baletti-asussaan.
"Aika noloa.. Ja miks mun pihalla?!" Hong tuumasi epätoivoinen ilme naamallaan.
"No se ny sai taas jonku ihme päähänpiston ja rupes harrastaan balettia.." Marco sanoi tuskaisella äänellä ja rullasi pois auton alta.
"Eiköhän se mene ohi.... Toivottavasti ainaki.." hän jatkoi vilkaisten balleriina-Miroa.
"Nimen omaan, toivottavasti... Hmm.. Kahvia?" Hong kysyi auringonpaisteisella ilmeellä toinen kulma hieman koholla.
"No mikä ettei." Marco tuumasi ja nappasi paperia pyyhkiäkseen käsiään. "Kauhee vempain tuo sun Subarus muuten.." Marco totesi virnistäen. "Jo kolmas kerta ku mä saan sitä korjata ja vastahan sä sen ostit.."
"Phah, housuissas on vempain!" Hong naurahti ja läksi etuterassille päin, jonne Max olikin jo tuonut tarjottimella kaikkea muutakin kahvin lisäksi.
"Miro! Tääl olis jätskii, haluukko?"
"JOOO!!" Miro huudahti ja puoliksi tanssahteli ja puoliksi juoksi terassille ja kaappasi jäätelökulhon.
"Nam! Ywää!" Miro sai sanotuksi, suu täynnä jäätelöä ja pomppi nurmikolle istumaan.
"Olikohan virhe pyytää Mirokin..?" Hong kysäisi hiljaisella äänellä Marcolta hieman kummastunut ilme kasvoillaan.
"En mä tienny että se ihan noin pimahtanu on.."
Marco naureskeli hetken aikaa ja nyökkäsi, "On se."
Hiljaisuus laskeutui terassille ja vain Miron mässytys kuului luonnon äänien seasta.
"WÄÄÄÄ!!" ..se oli Miro.
"Mun onnenkarva on kadonnut!!" Miro huusi, pongahti pystyyn ja katseli ympärilleen.
"Se oli semmosen liilan rasian sisällä, joka oli mun jalassa kiinni! Nyt se on tippunut! Mun onnenkarva!!" Miro parkui
ja melkein itki.
Marcon ilme oli sanoin kuvaamaton; kauhistunut, hämmentynyt, huvittunut ja kaikkea muuta siihen päälle.
Myös Hong vahtasi ihan kummissaan. "Onnenkarva?" Hong toisti hiljaa ja kääntyi hitaasti katsomaan Marcoon joka vahtasi edelleen
Miroa.
"Tätäkö sinä etsit?" Anita Hirvonen sanoi tupsahtaen nurkan takaa liila rasia kädessään.
Poikien ilmeet olivat erittäin
kauhistuneita, Marco oli sen näköinen, että oli valmis juoksemaan karkuun, jos tuo nainen astuisi askeleenkin lähemmäs.
Miron ilme vaihtui kuitenkin nopeasti onnelliseksi ja tämä sinkaisi Hirvosen luokse, nappasi onnenkarvakotelonsa ja
pussasi koteloa.
"Kiiiiiittti!!!" Miro sanoi ja rupesi taas tanssahtelemaan pitkin pihaa.
Yhtäkkiä Hirvonen katosi kuin tuhka tuuleen tai pieru saharaan.
Miro ei huomannut mitään, mutta Marcon ja Hongin leuat
loksahtivat auki.
Samassa Lissu ja Orana käpsyttelivät puska-aidan takaa pihaan.
"Heeei...?" Orana tervehti, mutta nähdessään poikien katsovan tyhjään ilmeiden kera hän hiljeni ja vilkaisi Lissuun.
Lissu vain nosti kulmiaan ja lampsi terassille, otti Marcoa korvasta kiinni ja nykäisi.
"Näittekö justiin jonkun 1hQn muijan vai? Ku noin oli turvat auki." Lissu kysäisi virnistäen huvittuneesti.
Orana seurasi Lissua terassille ja jäi nojailemaan tolppaan.
Hong käännähti äkisti "Älä noj-!!" "Ryskis!!" ja niin Orana kaatui tolpan mukana maahan, alas terassilta.
Pojat ja Lissu repesivät nauramaan, Miro tuli kurkkimaan Oranan naaman eteen balleriina-asussaan.
"Ooksä kunnossa?" Miro kysyi leveä virne naamallaan.
"Öhh, joo.." kuului vastaukseksi ja Orana nousi istumaan.
Toiset nauroivat edelleen ja Max tuli katsomaan mikä oli moisen rysähdyksen aiheuttanut.
"Voiei, minun piti laittaa se tänään kiinni, mutta en vielä ole kerinnyt!" hän huudahti ja punastellen riensi Oranan
luokse auttamaan tätä pystyyn.
"Olen todella pahoillani.." hän totesi vielä, siirsi paalun sivuun ja meni nolona takaisin sisälle.
Orana talsi Hongin viereen istumaan, Linnea oli jo istahtanut ja seurasi epätoivoinen ilme naamallaan Miron tanssahtelua.
Siinä he sitten viettivät iltaa naureskellen tyhmille jutuilleen ja Mirolle joka edelleen tanssahteli tyhmän näköisesti
ihanan vihreässä baletti-tutussaan pitkin pihaa liila rasia jalassaan kiinni.
Päivä alkoi laskeutua iltaan ja ilma viileni,
Tytöt lähtivät koteihinsa, Miro oli nukahtanut nurmikolle ja Marco ja Hong hörnäsivät omille jutuilleen terassilla.